Kirjoittanut
Henna Tomperi
Henna työskentelee AS3:lla partnerina ja johdon valmentajana. Lisäksi hän vastaa myynnistä ja johdon palveluiden kehittämisestä.
Julkaistu
Lue
2
minuutissa.
uten edellisessä blogissamme kerroimme, meitä AS3:lla kiinnosti ymmärtää, millaisesta tilanteesta ja millaisin suunnitelmin HR-ammattilaiset eri puolilla Pohjoismaita lähestyvät uusia ESG-vaatimuksia. Niinpä kävimme keskusteluja miltei 60 HR-ammattilaisen kanssa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Tekemiemme haastatteluiden määrä ei luonnollisesti oikeuta tekemään minkäänlaisia tilastollisia johtopäätöksiä, mutta toivomme, että tekemämme yhteenveto HR-ammattilaisten kertomista tilanteista tukee ESG-raportoinnin pohdintaa omassa organisaatiossanne.
Yksi keskeinen pohdinnan aihe monessa organisaatiossa on, millaiset mittarit ovat hyödyllisiä, toimivia ja kohtuullisen helposti kerättäviä työkaluja henkilöstöjohtamisen seurannassa ja kehittämisessä. Keskustelujemme perusteella HR:ssä käytetään monenlaisia mittareita, joista tiettyjä melkein jokaisessa organisaatiossa. Ohessa esimerkkejä mittareista, joita meille mainittiin:
Käymiemme keskustelujen pohjalta tuntuukin, että uusi ESG-raportointi voi parhaimmillaan tuoda lisää ryhtiä ja rakennetta henkilöstöjohtamiseen – ja toisaalta pahimmillaan lisätä ylimääräistä raportointityötä, jos tietoa ei aidosti ehditä tai pystytä itse hyödyntämään. Tärkeintä onkin ymmärtää, mitä oma organisaatio vastuulliselta henkilöstöjohtamiselta tarvitsee ja miten kaikki tämä tukee organisaation strategisten tavoitteiden toteutumista, kuten pohdimme aiemmassa blogissamme.
Tärkeimmät kysymykset HR:lle ESG-raportointia koskien taitavatkin olla:
Yksi keskeinen pohdinnan aihe monessa organisaatiossa on, millaiset mittarit ovat hyödyllisiä, toimivia ja kohtuullisen helposti kerättäviä työkaluja henkilöstöjohtamisen seurannassa ja kehittämisessä. Keskustelujemme perusteella HR:ssä käytetään monenlaisia mittareita, joista tiettyjä melkein jokaisessa organisaatiossa. Ohessa esimerkkejä mittareista, joita meille mainittiin:
- Perustiedot: paikallisen lainsäädännön vaatimat tiedot, henkilömäärä, henkilöstökustannus, palkkakustannus, organisaatiotasojen määrä, henkilöstön demografiset perustiedot, henkilöstön käyttöaste projekteissa
- Henkilöstön sitoutuminen ja rekrytointi: henkilöstökyselyiden tulokset ja valitut indeksit (esim. eNPS, arvojen toteutuminen arjessa), henkilöstön vaihtuvuus, työnantajakuva
- Monimuotoisuus: miesten ja naisten määrä tietyissä työtehtävissä, miesten ja naisten palkkatasa-arvo, monimuotoisuus rekrytoinnissa, ikäjakauma, vanhempainvapaiden jakauma, nuorten talenttien määrä ja eteneminen uralla
- Työhyvinvointi ja -turvallisuus: sairauspoissaolojen määrä, ylityötuntien määrä, onnettomuuksien määrä, menetetty työaika, terveyteen / hyvinvointiin liittyvät tiedot (esim. hyvinvointiprosentti, mielenterveys), työn ja vapaa-ajan tasapaino, häirintätapausten määrä
- Kehittyminen: kehittämistoimenpiteet, osaamiset suhteessa strategisiin tavoitteisiin, osaamisen päivittäminen, koulutuspäivien määrä / työntekijä, koulutuskustannukset, tyytyväisyys uramahdollisuuksiin
- Johtaminen: johtamisen laatu, henkilöstön tyytyväisyys johtamiseen
- HR:n ja prosessien tehokkuus: HR-budjetti, rekrytointiprosessin kesto, perehdytysprosessin toimivuus, henkilökohtaisten tavoitteiden kattavuus, M&A-prosessien tehokkuus, HR-datan parantaminen
Käymiemme keskustelujen pohjalta tuntuukin, että uusi ESG-raportointi voi parhaimmillaan tuoda lisää ryhtiä ja rakennetta henkilöstöjohtamiseen – ja toisaalta pahimmillaan lisätä ylimääräistä raportointityötä, jos tietoa ei aidosti ehditä tai pystytä itse hyödyntämään. Tärkeintä onkin ymmärtää, mitä oma organisaatio vastuulliselta henkilöstöjohtamiselta tarvitsee ja miten kaikki tämä tukee organisaation strategisten tavoitteiden toteutumista, kuten pohdimme aiemmassa blogissamme.
Tärkeimmät kysymykset HR:lle ESG-raportointia koskien taitavatkin olla:
- Minkä mittareiden seuranta ja raportointi tukee parhaalla mahdollisella tavalla oman organisaatiomme kehittymistä sosiaalisessa vastuullisuudessa?
- Mitä muuta kuin mittareille pohjatun viestin haluamme kertoa organisaatiomme sosiaalisesta vastuullisuudesta?
