Jos johtoryhmä toimii hyvin, myös yritys mitä luultavimmin menestyy keskimääräistä paremmin omalla toimialallaan. Huonosti toimiva johtoryhmä taas voi estää koko organisaation onnistumisen. Tästä huolimatta todella monet johtoryhmät tapaavat säännöllisesti kaiken kiireen keskellä miettimättä, ovatko tapaamiset ja johtoryhmän yhteistyö tapaamisten ulkopuolella aidosti toimivaa ja tehokasta.
Tässä blogissa käymme läpi neljä myyttiä, joihin usein törmäämme johtoryhmien kehittämisessä. Kuinka usein te pysähdytte näiden teemojen äärelle johtoryhmässä? Vai meneekö kaikki aika arjen johtamishaasteisiin? Onko yhteinen toimintatapanne varmasti tehokkain ja toimivin mahdollinen?
1. ”Tärkeintä on keskittyä oman yksikkönsä johtamiseen”
Joskus kohtaamme johtoryhmien vetäjiä, jotka kokevat yhteistyön johtoryhmän kanssa raskaaksi – tuntuu, että kaikki muut odottavat vetäjän varmistavan johtoryhmän yhteistyön ja toiminnan heidän puolestaan. Näissä tilanteissa lähdemme usein keskustelemaan koko johtoryhmän kanssa siitä, onko johtoryhmä kaikille jäsenilleen varmasti se tärkein tiimi ja kollegaverkosto. Johtoryhmän jäsenen näkökulmasta näin ei välttämättä ole; suurin osa työajasta vietetään kuitenkin oman yksikön henkilöstön kanssa.
Organisaation onnistumisen kannalta olisi kuitenkin erittäin tärkeää, että jokainen johtoryhmän jäsen näkisi johtoryhmän itselleen ykköstiiminä ja olisi valmis panostamaan sen onnistumiseen tarvittavan ajan ja energian. Oman yksikön johtaminen on osa tätä tehtävää, mutta vain osa. Johtoryhmän jäsenen pitäisi olla aidosti kiinnostunut koko organisaation onnistumisesta ja valmis käyttämään aikaansa esimerkiksi kollegojensa tukemiseen tai rakentavaan haastamiseen, jos yhteinen onnistuminen sitä vaatii. Myös päätöksenteossa jokaisen pitäisi pyrkiä näkemään koko organisaation etu oman yksikön edun sijaan.
Yksi keskeinen tapa vahvistaa johtoryhmän roolia ykköstiiminä kaikille jäsenilleen on johtoryhmän roolin ja tavoitteiden kirkastaminen. Usein johtoryhmien jäsenille on selvää, mitkä organisaation ja oman yksikön tavoitteet ovat, mutta ylemmän tason johtoryhmän rooli ja tavoitteet jäävät usein epäselvemmiksi.
2. ”Konflikteja kannattaa vältellä”
Yksi yleisimmistä syistä johtoryhmien kehittämiselle on jonkinlainen konfliktitilanne. Usein konfliktista ei kuitenkaan puhuta avoimesti, vaan valmentajina kuulemme, että ”jotain siellä kuplii pinnan alla”. Kun asioista sitten aletaan keskustella, usein selviää, että konfliktien taustalla on väärinymmärryksiä, erilaisia toimintatapoja tai odotuksia. Jos asioista keskusteltaisiin avoimesti ja erilaisille mielipiteille annettaisiin tilaa, hyvin usein isommat konfliktit jäisivätkin syntymättä. Jostain syystä meille ihmisille on kuitenkin helpompaa siirtyä toiseen aiheeseen kuin sukeltaa asiaan, josta ollaan eri mieltä tai joka herättää tunteita. Tätä ajattelua ja toimintaa kannattaa tietoisesti haastaa johtoryhmätyöskentelyssä, sillä konflikteista on itse asiassa hyötyä!
Tutkimuksista tiedetään, että monimuotoiset tiimit ovat fiksumpia kuin samanlaisista ihmisistä muodostuvat tiimit. Monimuotoisuus voi olla mitä tahansa näkyvää tai näkymätöntä erilaisuutta: ikää, sukupuolta, koulutusta, kulttuuritaustaa, persoonallisuustyyppiä jne. Jotta monimuotoisuuden hyödyt saadaan johtoryhmässä käyttöön, on kuitenkin tärkeää, että erimielisyyksiä ja erilaisia näkemyksiä – ns. asiakonflikteja – ei vältellä, vaan niille annetaan tietoisesti tilaa. Kun johtoryhmässä opitaan tällaista toimintatapaa, niin monimuotoisuudesta saadaan täysi hyöty irti. Samalla ymmärrys erilaisuudesta ja toisten aito kuunteleminen estää haitallisten henkilökonfliktien muodostumista. Jos sellaisia kuitenkin muodostuu, niitäkään ei kannata lakaista maton alle, vaan käsitellä ne mahdollisimman nopeasti.
3. ”Kyllähän kaikki kuulee, mitä me johtoryhmässä tehdään”
Johtoryhmän tärkein tehtävä on saada koko organisaatio toimimaan tehokkaasti yhdessä kohden strategisia tavoitteita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että johtoryhmässä linjataan organisaation suuntaa, tehdään päätöksiä ja varmistetaan päätösten toteutus. Jotta koko organisaatio pystyisi toimimaan tehokkaasti ja samaan suuntaan, johtoryhmätyön pitäisi olla mahdollisimman läpinäkyvää – koko henkilöstön olisi tärkeää saada samanlaista tietoa tehdyistä päätöksistä ja sovituista toimenpiteistä.
Usein kuitenkin johtoryhmän toiminta sakkaa tässä kohtaa. Yhteisistä palavereista lähdetään kiireellä eteenpäin arjen muihin tekemisiin, eivätkä edes johtoryhmän jäsenet välttämässä tiedä, mitä täsmälleen päätettiin tai sovittiin. Usein unohtuu myös selkeästi sopia, mitä ja miten keskustelluista asioista viestitään henkilöstölle. Niinpä sitten viesti johtoryhmästä laskeutuu organisaatioon hyvin eri muodoissa ja eri tavoilla. Yksi keskeisimmistä onnistumisen työkaluista johtoryhmätoiminnassa on selkeä viestintäsuunnitelma ja yksittäisten päätösten ja viestien selkeä kirjaaminen jo kokouksien aikana.
4. ”Johtoryhmän pitää olla mukana kaikessa, mitä organisaatiossa tapahtuu”
Oletko koskaan ollut johtoryhmän kokouksessa, jossa käytetään suurin osa ajasta yksityiskohtaisten raporttien läpikäyntiin tai jonkin yksittäisen operatiivisen asian ratkaisemiseen? Jos olet, et ole yksin!
Onnistuakseen tärkeimmässä tehtävässään johtoryhmän täytyy kyetä asettamaan itselleen rajoja ja ottamaan aikaa koko organisaation onnistumisen kannalta tärkeille asioille – niille tehtäville, joita kukaan muu ei organisaatiossa pysty tekemään. Johtoryhmän ei tarvitse eikä pidä olla mukana kaikessa. Delegoimalla päätöksiä ja vastuuttamalla oikeita henkilöitä, johtoryhmä antaa myös tärkeän viestin: Uskomme ja luotamme teihin! Tällainen johtamistapa tukee myös henkilöstön sitoutumista työhönsä ja organisaatioon.
Jos jokin näistä myyteistä kuulostaa tutulta, johtoryhmän kannattaa pysähtyä asian äärelle. Ammattivalmentajan kanssa käytetyt muutamat tunnit maksavat itsensä nopeasti takaisin, kun johtoryhmässä syntyy yhteisiä oivalluksia siitä, mihin kaikkeen tehokas johtoryhmätyöskentely heijastuu. Pienilläkin muutoksilla voi olla iso kumulatiivinen vaikutus koko organisaation näkökulmasta.
